Katso kaikki
Tutustu reitteihin
Puuston tilavuus ja metsän vuotuinen kasvu puhuttavat - riittääkö puuta, ovatko hakkuut kestävällä tasolla, entä millaiset eri tekijät vaikuttavat puiden kasvuun? Suomi 100 -juhlametsikkökohteessa voi tutustua tarkemmin Suomen metsävaroihin sekä kurkistaa puun sisärakenteisiin. Yksittäisillä kohteilla on tiivistetyn tiedon ohella linkkejä eri materiaaleihin kuten videoihin ja englanninkielisiin sisältöihin. Äärellä on myös yli 80-vuotiaat metsänkasvun kestokokeet.
Jalot lehtipuut. Ilmastonmuutoksesta johtuen metsien puulajivalikoiman laajentamisen ja monimuotoisuuden ylläpidon merkitys kasvaa. Monipuolinen puulajisto tuo turvaa tulevaisuuden muuttuvissa olosuhteissa. Jalojen kotimaisten lehtipuiden viljely on yksi keino puulajistomme monipuolistamiseen. Jalot lehtipuut kohteella perustietoa jaloista lehtipuista 100-vuotiaassa tammikossa.
Valtakunnan metsien inventointi (VMI). VMI (1921-) on metsien ja metsävarojen seurantajärjestelmä, joka tuottaa metsävaratiedon lisäksi tietoja muun muassa maankäytöstä, metsien terveydentilasta ja monimuotoisuudesta sekä metsien hiilivaroista. VMI-kohteella kerrotaan lisää inventoinnista ja esitetään havainnollisesti maamme puumäärän, lahopuuston, järeiden puiden sekä puuston kasvun ja poistuman kehitys.
Puun rakenne ja puuraaka-aineen uudet käyttömuodot. Puuraaka-aineen monipuolinen käyttö edellyttää puun rakenteen ja kemiallisten ominaisuuksien tuntemista. Tutkimukselle ajankohtaisia aihepiirejä ovat muun muassa puun kuoren käyttö sekä biohiili. Kohteelle on koottu lyhyitä tutkijan puheenvuoroja mobiililaitteella katsottavaksi, ja siellä voi myös tutustua tarkemmin kohteen puiden sisärakenteisiin.
Havaintoasemalla mitataan konkreettisesti (IoT) puiden paksuuskasvua, ilman ja maaperän lämpötiloja, säteilyä sekä ilmankosteutta – nämä tiedot avoimesti saatavilla.
Jalot lehtipuut Suomessa
Suomen metsätaloudessa on tarve puulajivalikoiman monipuolistamisesta ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi ja metsäluonnon monimuotoisuuden ylläpitämiseksi.
Havaintoasema
Havaintoasemalla mitataan puiden paksuuskasvua, ilmankosteutta, maaperän lämpötilan ja kosteuden vaihteluja erisyvyyksissä ja valon säteilyä.
Mittauksista voidaan todeta esimerkiksi eri puulajien ja saman puulajin eri alkuperien puiden kasvurytmit kasvukauden ja jopa vuorokauden aikana. Mittauksista selviää myös kiinnostava yksityiskohta puiden vedenkäytöstä: puun runko kutistuu päivällä lehtien kautta tapahtuvan haihdutuksen johdosta ja palautuu taas yöllä veden haihdutuksen ollessa pientä.
Mittaukset pohjautuvat IoT-teknologiaan. Iot-teknologiassa anturit mittaavat niille ohjelmoitua mittausohjelmaa (mittausvälit 10–60 minuuttia) ja lähettävät datan pilvipalvelimelle.
