Taimikonhoidon vaihtoehdot
Kohteella havainnollistetaan kuusi-koivusekametsän perustamista taimikonhoitovaiheessa ja verrataan sekapuustojen myöhempää kehitystä puhtaan kuusikon ja hoitamattoman kuusentaimikon kehitykseen.
Taimikkokuvio on kasvupaikaltaan lehtomainen kangas (OMT). Kuvio on avohakattu marraskuussa 2016, mätästetty kesäkuussa 2017, istutettu kuuselle syyskuussa 2017 ja varhaisperattu lokakuussa 2019. Kesäkuussa 2024 taimikkoon on rajattu neljä käsittelyaluetta: ei taimikonhoitoa, taimikonhoidossa tehty puhdas kuusikko ja kaksi kuusi-koivusekapuustoista aluetta, joista toiselle on jätetty kasvamaan kuusten kanssa samanpituisia koivuja ja toiselle etukasvuisia koivuja. Kartalla näkyvän neljän käsittelyalueen ulkopuolella taimikonhoito on toteutettu Metsähallituksen käytännön mukaisesti.
Taimikkovaiheessa koivut voivat olla lievästi pidempiä kuin kuuset, mikä turvaa koivujen latvuksien ja paksuuskasvun hyvän kehityksen sekametsässä. Taimikonhoidossa on seurattava jäävän puuston tiheyttä; koivujen tulee täydentää taimikkoa, ei lisätä kokonaistiheyttä. Taimikonhoidossa jätetään lisäksi suojatiheiköitä ja säästetään riistalle, pölyttäjille ja monimuotoisuudelle tärkeitä puulajeja kuten haapaa, leppää, pihlajaa, raitaa ja pajua yksittäisinä puina tai puuryhminä.
Puulajivalikoiman monipuolistaminen
Puulajivalikoiman monipuolistaminen lisää metsien ilmastokestävyyttä
Metsänuudistamisessa uudistamispuulaji valitaan kasvupaikan viljavuuden ja maan maalajin mukaan. Näin saadaan maan tuotosedellytykset parhaiten hyödynnettyä metsän kasvuun. Monimuotoisuuden ja ilmastokestävyyden lisäämiseksi metsänuudistamisessa tavoitellaan puulajikirjon lisäämistä soveltuville kasvupaikoille. Tähän meidän kolme pääpuulajiamme mänty, kuusi ja rauduskoivu antavat hyvät mahdollisuudet karumpia, vain männylle soveltuvia kasvupaikkoja lukuun ottamatta. Puulajikirjoa voidaan lisätä käyttämällä eri puulajeja eri kuvioilla, kuvion eri osissa tai sekapuustona.
Metsänuudistamisessa on suosittu kuusen istutusta, koska se on tuottanut hyviä tuloksia, ja männyn ja rauduskoivun kasvatukseen liittyy hirvieläinten tuhoriski. Ilmastonmuutos tekee kuitenkin kuusesta alttiimman kuivuudelle ja muille tuhonaiheuttajille. Ilmaston muutokseen varaudutaan, kun lisätään metsien puulajikirjoa ja valitaan kasvupaikalle sopivat puulajit.
Pääpuulajien ohella myös uudistamisessa vähemmän käytettyjen puulajien viljely on vaihtoehto, kun kasvupaikka sen mahdollistaa. Esimerkiksi kosteiden painanteiden istutus tervalepälle on hyvä vaihtoehto kuusen istutukselle. Jo yksittäiset puut tai puuryhmät lisäävät puulajikirjoa ja metsän monimuotoisuutta.
Koemetsiköt PUUVA ja taimikonhoidon vaihtoehdot
Näyteala havainnollistaa, kuinka uudistamisessa vähemmän käytetyt puulajit monipuolistavat metsän puulajivalikoimaa ja kehittyvät kuuseen (Picea abies) verrattuna.
Näyteala on perustettu lehtomaiselle kankaalle (OMT), jonka maalaji on hieta. Alalta on hakattu luontaisesti syntynyt noin 60-vuotias havusekametsä helmikuussa 2023. Uudistamisala on kääntömätästetty kaivinkoneella toukokuussa 2023.
Uudistamisalalle on rajattu ympyräkoealoja (900 m2), joille on istutettu kesäkuussa 2023 tammea (Quercus robur), tervaleppää (Alnus glutinosa), lehtikuusta (Larix sibirica) ja douglaskuusta (Pseudotsuga menziesii). Välialueet on istutettu kuusentaimilla kesäkuussa 2024. Puulajikohtaiset muokkaus- ja istutustiheydet olivat: lehtikuusi 1300 kpl/ha, kuusi, tervaleppä ja douglaskuusi 1800 kpl/ha ja tammi 2000 kpl/ha. Kuusten sekaan on istutettu pieniä puuryhmiä vaahteran (Acer platanoides) taimilla.
