Metsäbiotalouden näyteikkuna tarkastelee koko metsäbiotaloutta uudella tavalla, valottamalla sen eri puolia. Tarkastelussa ovat muun muassa metsät ja puu suomalaisen teollisuuden ja taloudellisen hyvinvoinnin lähteenä, puun uudet biopohjaiset tuotteet, metsien terveysvaikutukset, metsien monimuotoisuus sekä ilmastonmuutos. Sisältöihin voi tutustua konkreettisesti Punkaharjun tutkimuspuistossa ja Suomen Metsämuseo Luston näyttelyissä sekä virtuaalisesti täällä metsabiotalous.fi:ssä
Biotalous on uusiutuvien luonnonvarojen tuottamista, käyttämistä, kierrättämistä ja jalostamista tuotteiksi. Biotalouteen kuuluu myös uusiutuviin luonnonvaroihin perustuvia palveluja. Metsäbiotalous rajautuu metsiin, puuhun, metsän tuotteisiin ja palveluihin, ja se kattaa yli 50 prosenttia biotaloudesta.
Puuraaka-aineen monimuotoisuus mahdollistaa uusien biopohjaisten tuotteiden kehittämisen.
Luonnon monimuotoisuus, eli biodiversiteetti, tarkoittaa lajien sisäistä perinnöllistä muuntelua ja runsautta sekä lajien elinympäristöjen monimuotoisuutta.
Metsänjalostuksessa parannetaan metsänviljelyssä käytettävien siementen ja – taimien perimää kasvinjalostuksen keinoin. Tavoitteena on lisätä puiden kasvua ja parantaa niiden laatua – unohtamatta ilmaston- ja tuhonkestävyyttä.
Metsäbioenergia käsittää kaiken puuperäisen metsästä saatavan energian ja on merkittävä osa tulevaisuuden uusiutuvien energialähteiden kokonaisuudesta.
Tutkimuksen mukaan jo lyhyt oleskelu metsässä lisää sekä fyysistä että henkistä hyvinvointia.
Moni on kokenut mielen ja kehon rauhoittuvan luonnossa. Mittausten perusteella tiedetään, että luonnossa oleskelu alentaa verenpainetta ja hidastaa sykettä. Koettuja psyykkisiä vaikutuksia ovat muun muassa mielialan kohentuminen, ajatusten kirkastuminen, luovuuden ja keskittymiskyvyn paraneminen ja yleinen henkinen elpyminen. Luonnolla on myös sosiaalisia hyvinvointivaikutuksia: moni jakaa mielellään luontokokemuksia muiden kanssa, jolloin kokemusten herättämät myönteiset tunteet vahvistuvat.
Luonnolla on myös taloudellisia hyvinvointivaikutuksia. Marjojen ja sienten kerääminen kotitarpeiksi säästää kukkaroa ja monipuolistaa ruokavaliota, ja luonnon antimia voi kerätä myös myyntiin. Luonnon terveysvaikutuksien hyödyntäminen vähentää yksilön ja yhteiskunnan sosiaali- ja terveyskuluja. Alueellisesti luonto voi lisätä taloudellista hyvinvointia lisäämällä yritysten toimintamahdollisuuksia esimerkiksi luontomatkailussa.
Yhä useammat luontokohteet ovat esteettömiä. Esteettömyys tuo luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksineen kaikkien ulottuville.
Esteettömässä luontokohteessa on helpotettu liikkumista poistamalla esteitä ja parantamalla kulkureittejä. Pääsy lintutorniin, katselulavalle, tulentekopaikalle, käymälään ja muihin rakenteisiin on mahdollistettu
myös sellaisille kävijöille, joille se muuten olisi vaikeaa tai mahdotonta.
Vaikka luontokohteiden esteettömyys edellyttää usein luonnon muokkaamista, luontoa pyritään muuttamaan mahdollisimman vähän, vain sen verran kuin on tarpeen. Vaativa esteetön luontokohde on
usein rakentamaton ja luonnonmukainen, ja fyysisesti se on esteetöntä luontokohdetta vaativampi.
Punkaharjulla voit tutustua esteettömyysratkaisuihin ja luonnon hyvinvointivaikutuksiin Karjalankallionlaavulla ja vaativalla esteettömällä luontopolulla.
Luonnontuotteilla on aina ollut kulttuurissamme vahva asema. Hyödynnämme metsän antia keräämällä vuosittain miljoonia kiloja marjoja ja sieniä omaan käyttöömme. Luonnontuotteilla on suuri merkitys myös elinkeinoelämälle.
Kuluttajat Suomessa ja maailmalla hakevat yhä enemmän uusia luonnonmukaisia, terveysvaikutteisia tuotteita. Tämä on johtanut perinteisten keruutuotteiden kasvaneeseen kysyntään sekä uusien, metsästä saatavien terveysvaikutteisten raaka-aineiden tarpeeseen.
Metsänomistajasta onkin tullut osa kansainvälistä elintarvikkeiden, kosmetiikkatuotteiden ja kemianteollisuuden arvoketjua tuottaessaan ja myydessään jokamiehenoikeuksien ulkopuolella olevia
luonnontuotteita teollisuudelle.
Tutkimus- ja kehitystyön kautta pyritään löytämään yhä uusia tuotteita ja arvoketjuja biotalouteen.
Yhteistyökumppanimme Stora Enson toteuttaman Virtuaalimetsän avulla
metsänomistaja voi tutustua metsänhoitoon aivan uudella tavalla, virtuaalisesti. Myös Punkaharjun tutkimuspuistosta löytyy oma virtuaalimetsä.
Biotalous kytkeytyy sekä lähellä että globaalisti vaikuttaviin ilmiöihin ja tarjoaa mahdollisuuksia sekä konkreettisia tarpeita useiden eri alojen toimijoille ja asiantuntijoille.
Oppimisen ja oppimisympäristöjen tutkimuspohjaiselle kehitystyölle ja erilaisille yhteiskehittelyprojekteille biotalous luo konkreettisen kontekstin ja tarpeen.
Tutustu lisää metsäbiotalouteen
Luonnonvarakeskuksen (Luke) Punkaharjun tutkimuspuistoon istutetaan parhaillaan juhlametsää satavuotiaalle Suomelle. ”Sukupolvien metsän” ensimmäiset taimet istutettiin maanantaina 21.8. Istutustyöt jatkuvat koko viikon
Solukkolisäyksen toivotaan helpottavan pulaa kuusen siemenviljelystaimista. Luonnonvarakeskus ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk etsivät keinoja menetelmän koneellistamiseksi. Kuusi ei kuki joka kesä,
Punkaharjulle rakennetaan metsäbiotalouden näyteikkunaa, joka toimii tutkimustiedon välittäjänä, oppimisympäristönä ja matkailukohteena – konkreettisesti ja virtuaalisesti. Metsäbiotalouden mahdollisuuksien ymmärtäminen ja niiden hyväksyttävyys
