Sekametsät lisäävät metsien kokonaiskestävyyttä
Sekametsien perustamisella ja kasvatuksella pyritään sovittamaan yhteen metsien puuntuotantoa, hiilensidontaa, tuhonkestävyyttä ja monimuotoisuutta. Metsänhoidon käytäntöjä on päivitettävä, kun varaudumme muuttuvaan ilmastoon ja sovitamme yhteen metsien käytön tavoitteita.
Puhtaan kuusikon kasvatus viljavilla kasvupaikoilla on hyvä vaihtoehto puuntuotannon kannalta, mutta ei metsien kokonaiskestävyyden kannalta. Kuusen ennakoidaan kärsivän ilmastonmuutoksesta. Lisäämällä metsänkasvatuksessa männyn ja rauduskoivun sekä sekametsien osuutta ilmastonmuutokseen voidaan varautua. Monipuulajisuus pienentää kuusikoihin liittyviä riskejä ja lisää metsien monimuotoisuutta.
Sekä yhden puulajin että sekametsän perustamisessa on tärkeää, että valitaan oikeat puulajit oikeille kasvupaikoille ja tehdään oikeat hoito- ja hakkuutoimenpiteet oikeaan aikaan. Sekametsät tehdään uudistamisessa, taimikonhoidossa ja harvennushakkuissa. Tavoitteena on, että sekapuustoisuus säilyy koko kiertoajan. Oikeilla toimenpiteillä turvataan metsien kokonaiskestävyys myös muuttuvassa ilmastossa.
Näyteala havainnollistaa, kuinka pääpuulajimme mänty (Pinus sylvestris), kuusi (Picea abies) ja rauduskoivu (Betula pendula) kasvavat puhtaina metsikköinä ja sekametsinä.
Näyteala on perustettu lehtomaiselle kankaalle (OMT), jonka maalaji on hieta. Alalta on hakattu koivuvaltainen istutusmetsä syyskuussa 2022. Uudistamisala on kääntömätästetty kaivinkoneella toukokuussa 2023 ja taimet istutettu kesäkuussa 2023.
Kohteella on yhteensä 10 koealaa, joille on istutettu mäntyä, kuusta ja rauduskoivua yhden puulajin metsikköinä ja kahden puulajin muodostamina sekametsinä. Kohteella on myös koealat, joilla vain joka toinen mätäs on istutettu; tyhjiin mättäisiin odotetaan syntyvän luontaisia koivuja täydentämään havupuun taimia. Kahdella koealalla on istutettu alkiomonistuksella tuotettuja perheiden vanhemmat tyypin kuusen solukkotaimia (SE) perinteisten siemensyntyisten taimien sijaan.
Sekametsien kasvatusmallit
Suomessa metsänkasvatus on perinteisesti perustunut tasaikäiseen metsänkasvatukseen, suosien havupuita yhden puulajin metsikköinä. Tutkimustulokset ovat osoittaneet, että sekametsät voivat tarjota laajemman kirjon ekosysteemipalveluita verrattuna yhden puulajin metsikköihin.
Sekametsien kasvatusmallit (SEKAVA) -kestokokeiden avulla selvitetään, kuinka kivennäismailla sekametsät tulisi perustaa ja kasvattaa, jotta sekapuustoisuus saadaan säilytettyä ja puusto kasvatettua yksijaksoisena. Kokeilla tutkitaan myös eri puulajien kasvudynamiikkaa ja puulajin vaikutuksia maan ominaisuuksiin ja metsätuhoihin. Kestokokeita mitataan toistuvasti, joten kestokokeet tuottavat paljon uutta tietoa sekametsien kasvatuksesta tulevina vuosikymmeninä.
SEKAVA-kestokokeita on perustettu Etelä- ja Keski-Suomeen yhteensä 18 koetta ja yksi näyteala Punkaharjun tutkimusmetsään. Kokeet on perustettu vuosina 2020–2023. Kokeita on lehtomaisella, tuoreella ja kuivahkolla kankaalla. Kokeiden käsittelyt vaihtelevat kasvupaikoittain. Punkaharjun tutkimusmetsän näytealalla olevien käsittelyiden lisäksi koesarjassa on: männyn kylvö sekä kuusen istutus ja männyn kylvö. Jokaisella kokeella on 2–3 toistoa käsittelyistä, näytealalla on vain yksi toisto.
