Puulajipuisto perustettiin 1930-luvulla noin viiden hehtaarin näytealaksi, jossa ulkomaisten puulajien viljelystä kiinnostuneet saattoivat tutustua puulajien ominaisuuksiin ja niiden menestymiseen Suomen oloissa. Puistoon istutettiin vuoteen 1938 mennessä 72 puulajia, suurin osa havupuita. Saman suvun eri puulajit on istutettu vieri viereen, jotta niitä voi helposti vertailla. Monet puulajipuistoon istutetut puulajit kasvavat laajempina metsäviljelminä muualla tutkimuspuistossa.
Puulajipuistoa alettiin kunnostaa ja uudistaa 1990-luvun alussa. Aikaisemmin istutetuista puista oli tuolloin jäljellä 48 lajia. Sen jälkeen puistoon on istutettu uusia havupuulajeja 16 ja lehtipuulajeja 33. Lisäksi puistossa on monia kotimaisten metsäpuiden erikoismuotoja kuten kulta-, tuulenpesä- ja käärmekuusia sekä liuskalehtisiä koivuja ja leppiä ja visakoivuja. Puistossa kasvaa nykyisin yli 100 puulajia ja sen lisäksi joidenkin lajien alalajeja, muunnoksia ja muotoja sekä lajien välisiä risteymiä. Kunnostusten ja laajennusten jälkeen Puulajipuiston pinta-ala on seitsemän hehtaaria.
