Suomessa jalostettavia metsäpuita ovat kuusi, mänty, rauduskoivu, hybridihaapa, tervaleppä ja lehtikuusi. Jalostuksessa eri ominaisuuksien painotus riippuu puulajista ja alueesta. Männyllä laadun parantamisessa kiinnitetään huomiota erityisesti hieno-oksaisuuteen, oksanpaksuuteen ja rungon suoruuteen. Kuusella pyritään karsimaan aineistosta pois aikaisin kasvunsa aloittavat puut keväthallatuhojen välttämiseksi. Ilmastonkestävyys on sitä tärkeämpää, mitä pohjoisempi alue on kyseessä.
Metsänjalostus on jatkuvaa toimintaa, jossa samat toimenpiteet toistuvat puusukupolvesta toiseen. Keskeisimmät työvaiheet ovat pluspuiden valinta, niiden testaaminen ja parhaiden puiden risteyttäminen keskenään. Yksi jalostuskierros vie metsäpuilla lajista riippuen noin 40 vuotta.
Metsänjalostuksen tulokset siirretään käytäntöön pääasiassa siemenviljelysten avulla, nykyään yhä enemmän myös kasvullisen lisäyksen kautta. Jalostettua metsänviljelyaineistoa käyttämällä metsien kasvua voidaan parantaa jopa 25 prosenttia. Metsänuudistamisen ja puuston kasvun paraneminen nopeuttaa hiilinielun palautumista hakkuun jälkeen ja lisää siten hiilensidontaa.
